maanantai 28. maaliskuuta 2011

Lausekkeiden järjestys tekstissä

Seuraava aihe on sanajärjestys ja teemankulku. Sitä varten täytyy tietää, mikä on lauseke, koska käytännössä kyse on kokonaisten lausekkeiden siirtelystä paikasta toiseen. Suomen sanajärjestys on vapaa, mutta tekstissä lauseen teema ja reema vaikuttavat sanajärjestykseen.

Pääsääntö on, että lauseen teema on aina (juuri) ennen verbiä. Siinä paikalla täytyy aina olla jotain vanhaa tai tuttua informaatiota. Ja verbin jälkeen olevat lausekkeet ovat reemaa: se uusi informaatio, jota haluamme antaa jo tutusta asiasta. Kaikkein uusin ja tärkein asia, "uutisarvoisen informaation fokus" on aina viimeisenä. Ennen teemaa lauseessa voi olla myös sivuteemalauseke. Siinä voi olla aikaa tai paikkaa tai muuta sellaista ilmaiseva lauseke, joka ei kuitenkaan ole lauseen ja tekstin varsinainen puheenaihe. Sivuteemapaikalla on usein myös kontrastiivinen merkitys.

Tekstissä voi olla pysyvä teema: koko ajan teemana on sama asia, josta kerrotaan joka lauseessa jokin eri uusi informaatio. (Tekstin toinen kappale: teemana Simo Frangén). Erityistapaus tästä on osa-kokonaisuus-teemankulku, eli teemana voi olla edellisen lauseen teeman jokin osa.

Tekstissä voi olla etenevä teemankulku: Edellisen lauseen reemasta tulee seuraavan lauseen teema.

Teemapaikalla voi olla myös jokin uusi asia, jos se on lukijoille varmasti tuttu ja kuuluu yleistietoon, esim. suomalaiset, ihmiset, maailma, Eurooppa jne. Huomaa, että riippuu kulttuurista, mikä on "yleistä tietoa".

Ensimmäisessä ja toisessa tehtävässä on tarkoituksena erottaa lauseista lausekkeet ja tarkastella lauseiden teemoja ja koko tekstin teemankulkua. Harjoituksista 3 ja 4 selitän lisää tehtävän alapuolella.




Kielioppiharjoitukset II / MT2010
Harjoitus 1.
Lue teksti ja pohdi seuraavia kysymyksiä:
- Missä tekstiin voisi törmätä?
- Mikä voisi olla tekstin otsikko?
- Miten voisit jakaa tekstin osiin?
TEKSTI 
Tampereen yliopiston entisten opiskelijoiden yhdistys Alumni on kutsunut seuraavaksi kolmeksi vuodeksi näkyväksi keulakuvakseen eli ”alumnimeritukseksi” yhteiskuntatieteiden maisteri Simo Frangénin. Alumnimeritus on latinankielinen termi, joka tarkoittaa ansioitunutta yliopiston kasvattia. Aikaisemmin tällaisina alumnilähettiläinä ovat olleet pääministeri Kalevi Sorsa, maaherra Pirjo Ala-Kapee, Altian pääjohtaja Veikko Kasurinen ja oopperan johtaja Päivi Kärkkäinen.
Simo Frangén on 45-vuotias, suorittanut sosiologia pääaineenaan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1990. Hän on luonut monipuolisen uransa käsikirjoittajana, juontajana ja humoristina erityisesti radiossa ja televisiossa. Frangénin persoonallinen huumori ja sanankäyttö ovat tehneet hänestä erään tunnetuimmista julkisuuden kasvoista. Hän on kirjoittanut yksin tai yhdessä muiden kanssa yli 20 humoristista teosta. Hänet on palkittu useasti parhaana TV-esiintyjänä. Samoin Tampereen Maisteri on valittu kolme kertaa Vuoden tamperelaiseksi. 
Tampereen yliopiston Alumni ry on Suomen vanhin yliopistollinen alumniyhdistys. Nykyisistä kansanedustajista joka viides on opiskellut Tampereen yliopistossa. Alumni muun muassa järjesti viime keväänä suuren Päivä Tampereella 1918 -tapahtuman, johon osallistui yli 10 000 katsojaa. Tästä sisällissodan Sovinnon Päivästä Alumni on saanut mm. Tampereen kulttuuriteko 2008 -palkinnon. Alumnin puheenjohtajana toimii kamarineuvos Matti Parjanen. 



Harjoitus 2.
– Etsi tekstistä teemat ja sivuteemat. 
– Millainen teemankulku tekstissä on?



Harjoitus 3. 
Lue pieni dialogi ja tarkastele boldattua lausetta. Miksi se on sellainen kuin on?

  Silja: Mitäs sitte tehtäis? 
Katottaisko vaik joku elokuva?

Teemu: Emmä taida ehtii. Mulla lähtee juna neljältä.

Silja: Ai jaa. No mut syömään sä ainaki ehdit!


Harjoitus 4. Mitä temaattista eroa on seuraavilla lauseilla?

a) Tuolla lapsella on hieno nukkekoti.

b) Tuon lapsen nukkekoti on hieno.

Harjoituksen 3 boldattu lause olisi neutraalissa muodossa "Mun juna lähtee neljältä". Mutta tässä tapauksessa juna on kuulijalle uutta tietoa, joten sitä ei voi laittaa ennen verbiä, teemapaikalle. Siksi puhuja on rikkonut lausekkeen mun juna kahteen osaan, ensimmäinen osa ennen verbiä (vanhaa tietoa) ja toinen osa verbin jälkeen (uutta tietoa).

Harjoituksen 4 kaksi lausetta eroavat toisistaan siten, että a-lauseessa nukkekoti on uusi asia, mutta b-lauseessa sen täytyy olla kuulijalle jo tuttua. 

Tärkeintä on siis, että ennen verbiä on vain vanhaa ja tuttua asiaa, ja verbin jälkeen uutta asiaa. Kaikkein uusin asia, lauseen varsinainen pointti, on viimeisenä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti