maanantai 28. maaliskuuta 2011

Koetehtävä

Tässä on ote eräästä vanhasta kielioppikokeesta. Tehtävänä oli korjata selvät teemankulkuvirheet ja kirjoittaa teksti uudestaan.

Kielikylpyteksti

Tässä on teksti, jossa on teemankulkuun liittyviä ongelmia. Ne pitää korjata ja sen jälkeen pitää kirjoittaa teksti uudestaan. Tämä tehtävä voi tuntua vaikealta, mutta se johtuu vain siitä, että se ON vaikea. :)

Korjattavia (tai muuten kiinnostavia) lauseita

Tässä tehtävässä on lauseita, joissa on erilaisia sanajärjestykseen liittyviä ongelmia, mutta kaikki lauseet eivät ole väärin. Mukana on myös lauseita, joilla on sanajärjestyksestä johtuvia merkityseroja.

Teemaharjoituksia

Tehtävä 1:ssä voi harjoitella, miten lausekkeiden paikka on yhteydessä muuhun tekstiin.

Tehtävä 2:ssa olen muuttanut teksti lausekkeiden paikkaa, ja siitä pitäisi korjata selvät teemankulkuvirheet. Siis ne, jos teemapaikalla on uutta informaatiota tai jos lauseen lopussa on vanhaa informaatiota. Tehtävän jälkeen on myös alkuperäinen teksti, jota voi katsoa tehtävän tehtyään.

Lausekkeiden järjestys tekstissä

Seuraava aihe on sanajärjestys ja teemankulku. Sitä varten täytyy tietää, mikä on lauseke, koska käytännössä kyse on kokonaisten lausekkeiden siirtelystä paikasta toiseen. Suomen sanajärjestys on vapaa, mutta tekstissä lauseen teema ja reema vaikuttavat sanajärjestykseen.

Pääsääntö on, että lauseen teema on aina (juuri) ennen verbiä. Siinä paikalla täytyy aina olla jotain vanhaa tai tuttua informaatiota. Ja verbin jälkeen olevat lausekkeet ovat reemaa: se uusi informaatio, jota haluamme antaa jo tutusta asiasta. Kaikkein uusin ja tärkein asia, "uutisarvoisen informaation fokus" on aina viimeisenä. Ennen teemaa lauseessa voi olla myös sivuteemalauseke. Siinä voi olla aikaa tai paikkaa tai muuta sellaista ilmaiseva lauseke, joka ei kuitenkaan ole lauseen ja tekstin varsinainen puheenaihe. Sivuteemapaikalla on usein myös kontrastiivinen merkitys.

Tekstissä voi olla pysyvä teema: koko ajan teemana on sama asia, josta kerrotaan joka lauseessa jokin eri uusi informaatio. (Tekstin toinen kappale: teemana Simo Frangén). Erityistapaus tästä on osa-kokonaisuus-teemankulku, eli teemana voi olla edellisen lauseen teeman jokin osa.

Tekstissä voi olla etenevä teemankulku: Edellisen lauseen reemasta tulee seuraavan lauseen teema.

Teemapaikalla voi olla myös jokin uusi asia, jos se on lukijoille varmasti tuttu ja kuuluu yleistietoon, esim. suomalaiset, ihmiset, maailma, Eurooppa jne. Huomaa, että riippuu kulttuurista, mikä on "yleistä tietoa".

Ensimmäisessä ja toisessa tehtävässä on tarkoituksena erottaa lauseista lausekkeet ja tarkastella lauseiden teemoja ja koko tekstin teemankulkua. Harjoituksista 3 ja 4 selitän lisää tehtävän alapuolella.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

27 rektiolausetta

Tämä oli kertaustehtävänä. 27 lausetta, olkaa hyvät.


Pakkas-teksti

Aukkotehtäväteksti.

Verbi + verbi

Tässä kooste kompleksisista verbilausekkeista. Pääpointti on, minkä verbien kanssa tulee perusmuoto ja minkä kanssa -maan-muoto. Ja minkä kanssa ei tule mitään, vaan täytyy laittaa että-lause (tai lauseenvastike).

Aukkotehtävä 1

Ja sitten ensimmäinen aukkotehtävä. Aukkotehtävät ovat hyvä tapa harjoitella rektioita, mutta toinen hyvä tapa on kirjoittaa verbejä pienille paperilapuille, jolloin voi nostaa niitä sattumanvaraisessa järjestyksessä ja tarkastaa, osaako ja muistaako, mitä rektioita se verbi voi saada.

Substantiivien ja adjektiivien rektioita

Seuraavassa on esimerkkilauseita tavallisimmista substantiivien ja adjektiivien rektioista. Lopussa on myös eräiden kvantifiointi-ilmausten rektioita. Niistä tärkeä on erityisesti sana "osa", sillä se voi saada sekä partitiivin että elatiivin. Elatiivin kanssa kyse on siitä, että erotetaan kokonaisuudesta jokin osa ja puhutaan siitä, esim. Osa suomalaisista on sitä mieltä, että... Kun taas "osa" + partitiivi saa merkityksen 'kuulua johonkin'. Esim. Vaihto-opiskelijat ovat myös osa yliopistoyhteisöä.

Rektioita: verbi + nomini

No niin. Tässä tulee ensin kooste erilaisista verbeistä, jotka on jaoteltu rektion mukaan. Verbejä on laitettu ryhmiin merkitykseltään samankaltaisten verbien kanssa.